Mikä Kestävä Mieli?

Mikä Kestävä Mieli?

Kestävää kehitystä, mielen hyvinvointia                                                                                                                        (7.11.2020)

Koen maailmassa tärkeäksi kahden inhimillisen pyrkimyksen edistämisen – ihmisten henkisen hyvinvoinnin vaalimisen sekä ekologisesti ja sosiaalisesti kestävän tulevaisuuden luomisen. Koen näiden linkittyvän myös toisiinsa ja haluan tarjota psykologisia palveluja sekä ihmisten hyvinvoinnin että kestävän kehityksen edistämiseksi.

Ympäristön tila ahdistaa?

Elämme globaalissa maailmassa, jossa toiminnallamme on vaikutusta niin ihmisiin lähellä ja kaukana kuin myös ympärillämme olevaan muuhun luontoon. Mielestäni suuntamme olisi hyvä olla kohti ekososiaalista sivistystä – ymmärrystä siitä, että olemme osa laajoja systeemejä ja että toiminnallamme on seurauksia systeemeihin, joiden osia olemme.

Monissa ihmisissä nykyinen tilanne, jossa pitkälti kulutukseen ja talouden arvoihin perustuva elämäntapamme nakertaa elämisen ja luonnon perusrakenteita, voi herättää joko tiedostettua tai selittämätöntä epämukavuutta, melankoliaa, pelkoa, ahdistustakin. Eikä toki ihme, koska niin suurista uhkakuvista vaikuttaa olevan kyse. Tällaisten inhimillisten tunteiden esiintulo usein linkittyy empaattiseen reagointiin ympäristön tilaa kohtaan, mitä voi pitää välttämättömänäkin askeleena kohti toimintaa kestävämmän ja paremman tulevaisuuden puolesta.

Vaikka nykyään puhutaan ympäristö- ja ilmastoahdistuksesta, ei niitä psyykkisen terveyden tarkastelussa vielä juurikaan huomioida. Ympäristöasioiden ohella myös yleisesti “maailmanmeno” ja siinä koetut vääryydet kuormittavat herkästi erityisesti herkkien ihmisten mieltä ja herättävät monenlaisia tunteita, joita on hyvä päästä purkamaan.

Kuluttamisesta kohti kestävämpää ja syvempää hyvinvointia

Näen, että meillä on valtavasti potentiaalia löytää keinoja hyvinvointimme lisäämiseen nykyisen kulutusperusteisen elämän ihanteiden ulkopuolelta. Tuo potentiaali voi tuoda elämäämme jotain kauniimpaa, oleellisempaa ja arvokkaampaa kuin materiaalinen kuluttaminen. Se voi mahdollistaa enemmän, syvempiä ja kestävämpiä elämisen, onnen ja hyvinvoinnin kokemuksia.

Ihmisyyden syvempien, henkistenkin ulottuvuuksien kohtaaminen voi syventää ja rikastuttaa elämää huomattavasti materiaalista yltäkylläisyyttä enemmän. Voimme löytää ja luoda uusia yhteyksiä – ja antaa yhteyksien toisiin ihmisiin ja luontoon kukoistaa. Ja mikä äärimmäisen tärkeää ja arvokasta, voimme myös löytää syvemmällä ja myötätuntoisemmalla tasolla yhteyden omaan itseemme, omiin arvoihimme ja tunteisiimme.

Tehdäksemme maailmaa paremmaksi ja oikeudenmukaisemmaksi ympärillämme, on hyvä aloittaa itsestä, syventymällä omaan mielenmaisemaan, uskaltautumalla kohdata omia hankalaltakin tuntuvia tunteita ja pelkoja ja vahvistamalla luottamusta ja myötätuntoista suhtautumista sekä elämään, toisiin ihmisiin että itseensä.

Tunteiden kohtaamisen vaikeus ja upeus

Usein juuri vaikealta ja pelottavaltakin tuntuvien tunteiden tunteminen, kohtaaminen ja jakaminen lisäävät inhimillisyyden ja ihmisenä olemisen kokonaisuutta. Niiden salliminen ja kohtaaminen mahdollistavat myös niiden taustalla olevien perimmäisten tarpeiden ja viestien kuulemisen, joka auttaa meitä suuntaamaan kohti hyvinvointia.

Ehkäpä mahdollinen melankolia esim. ympäristön tilasta voi kannustaa sinua löytämään uusia tapoja, joilla voit elää merkityksellisemmältä ja täydemmältä tuntuvaa elämää? Kenties se ohjaa sinua myös tarkastelemaan oman elämäsi ratkaisuja suhteessa sisimpääsi ja omiin arvoihisi? Tai ehkä se kannustaa rajaamaan turhia ja kuluttavia asioita elämästäsi? Pohtimaan elämäsi ainutkertaisuutta, suhteessa itseesi ja kaikkeen muuhun elävään? Kenties voit siten löytää elämääsi lisää ilon ja onnen tunteita ja myös vapautua nauttimaan niistä? Kenties löydätkin tapoja ihmetellä ja nähdä kauneutta siinä, mitä elämässäsi on ja siinä, miten voit elämääsi vaikuttaa?

Meillä on mahdollisuus vaikuttaa elämäämme ja myös elämään ympärillämme. Joka ikinen hetki.

Psykologipalvelu Kestävä Mieli, Psykologi Jyväskylä, Ekopsykologia, Ympäristöahdistus, Ympäristökriisi tunteet, Piia Niemi, Kestävä kehitys, Ekososiaalinen hyvinvointi